Värisevä haapa
Haapa on ainoa luonnossa kasvava poppelilajimme. Haapa kasvaa koko Suomessa, tuntureillakin matalana ja pensasmaisena.
Talvella haavan runko on vihertävä, tyvestä harmaa ja paikoin täplikäs. Silmut ovat ruskeita, suippoja, kaljuja, kiiltäviä ja hieman tahmeita.
Pyöreät lehdet ovat alkuun punaruskeita, mutta muuttuvat päältä tummanvihreiksi. Alapinnaltaan ne ovat vaaleampia.
Haapa kukkii huhtikuussa. Vaaleakarvaiset siemenet ovat norkoissa ja kypsyvät toukokuussa. ”Värisee kuin haavan lehti”, sanotaan. Tyynelläkin säällä sen lehdet liikkuvat ja kahisevat pitkän lehtiruodin päässä.
Monen koti
Haapa tarjoaa elinympäristön lukuisille hyönteis-, jäkälä- ja sienilajeille. Hiljaisessa paikassa voit jopa kuulla rungon sisältä pitkäsarvisen jäärän, runkohaapsasen toukan rapinaa. Aikuiselle jäärälle maistuvat lehdet.
Haavan kuori maistuu myyrälle, majavalle, jänikselle ja hirvelle.Täysikasvuinen haapa alkaa lahota sisältä. Tikat koputtelevat koloja ja napsivat toukkia. Liito-orava käyttää tikankoloja pesäpaikkanaan.
Kosteutta kestävä haapa sopii muun muassa saunan lauteiksi ja laitureiksi. Entisaikaan haapapuuta käytettiin lusikoihin ja kauhoihin. Kun tulitikkuja vielä valmistettiin Suomessa, ne tehtiin haavasta.
Takaisin