Suomessa tammi voi elää ainakin 600-700 vuoden ikäiseksi. Tammivanhuksen ympärysmitta voi olla lähes kahdeksan metriä. Jos tammi on kuningas, saarni on prinssi. Sekin voi elää vanhaksi ja kasvaa isoksi. Luonnostaan tammi ja saarni viihtyvät Etelä-Suomessa. Istutettuina ja hyvin hoidettuina ne menestyvät pohjoisempanakin.

Vankka tammi

• Runko on tummanruskea, kaarna syväuurteista.
• Lehdet puhkeavat touko-kesäkuussa. Syksyllä ne muuttuvat ruskeiksi ja jäävät talveksi kiinni oksiin.
• Kukat ilmestyvät yhtä aikaa lehtien kanssa.
• Terhot kehittyvät emikukista. Keväällä terhot halkeavat ja juuri tulee esiin. Jos paikka on hyvä, juuri työntyy multaan, ja uusi puu alkaa kasvaa.

Suora ja sitkeä saarni

• Runko on nuorena oliivinvihreä ja sileä, vanhana uurteinen ja harmaa.
• Lehdet muistuttavat pihlajan lehtiä, mutta ovat suuremmat.
• Kukat avautuvat toukokuun lopulla.
• Hedelmät kypsyvät vaaleanvihreistä kellanruskeiksi huiskiksi. Ne irtoavat ja leijailevat maahan talvella. Sisältä löytyy tummanruskea siemen.

Kestävä puu

• Tammenterhot ovat sopineet eläinten ravinnoksi ja ne ovat possujen herkkua.
• Tammen kuoresta on saatu ainetta nahan parkitsemiseen. Kalastajat ovat käsitelleet verkkonsa kestäviksi kastamalla ne kuoresta keitettyyn liemeen.
• Virolaiset saunovat mielellään tammivastalla huiskien.
• Kun maustekurkkujen säilöntäliemen maustaa muutamalla tammenlehdellä, kurkut pysyvät kiinteinä.
• Tammen puuaines on kovaa eikä lahoa helposti. Tammesta valmistetaan kestäviä veneitä, huonekaluja, ovia, ikkunoita, puuviilua ja lattiaparkettia.
• Monille ötököille laho tammi on mainio kasvupaikka.
• Saarni on kovaa ja painavaa, sitkeää ja taipuisaa. Se ei kestä kosteutta ja lahoaa nopeasti ulkona. Saarnesta on tehty suksia, jääkiekkomailoja, nojapuita, työkalujen kädensijoja ja sekä huonekalujen osia.